Toiminnallinen harjoittelu tuntuu olevan hyvinkin pinnalla oleva termi tällä hetkellä. Ja ihan aiheesta. Se on oikea valinta treenaajalle joka ei tavoittele painonnosto- tai kehonrakennusmitaleita. Mutta mitä se toiminnallinen harjoittelu sitten oikeastaan on? Tässä pari ajatusta asiasta.

”Toiminnallisen harjoittelun ensimmäinen sääntö: harjoittelu ei aiheuta turhaan kipua tai vammoja!”
Hyvinkin maalaisjärjellisesti voidaan jo nimestä päätellä, että toiminnallisen harjoittelun tulisi parantaa toimintakykyä harjoittelijan haluamassa asiassa. Urheilijalle se voi olla parempaa suoriutumista lajissa ja arkiliikkujalle päivittäisissä tehtävissä ja jaksamisessa. Molempia ehdottomasti yhdistävä tekijä on, tai ainakin pitäisi olla, kivun ja loukkaantumisten mahdollisimman tehokas eliminointi elämästä. Vammoilla on yleensä se huono puoli, että ne haittaavat tai estävät kokonaan harjoittelun, johtavat turhiin sairaslomapäiviin ja vaikeuttavat muutenkin elämää. Harjoittelun pitäisi parantaa toiminta- ja suorituskykyä ja elämänlaatua, ei haitata sitä! Kovaa saa ja pitää treenata, mutta kivun (ajoittaista lihasarkuutta lukuunottamatta) ja vammojen ei pitäisi olla hyväksyttävä osa treenaamista aktiiviliikkujallakaan. Kilpaurheilussa on luonnollisesti ihan omat sääntönsä ja riski-hyötysuhteen rajoja täytyy ajoittain koetella jos huipulle mielii…
”Toiminnallisen harjoittelun toinen sääntö: harjoittelu kehittää niitä ominaisuuksia joita varten harjoittelu on tarkoitettu!”
Sana toiminnallinen voidaan mielestäni helposti vaihtaa sanaan tarkoituksenmukainen, jolloin asiaa voidaan miettiä vielä yksinkertaisemmin. Harjoittelulla ja jokaisella harjoitteella tulisi olla tarkoitus. Onko esimerkiksi hauiskääntöjen vääntäminen vartin ajan naama irvellä tarkoitusta palvelevaa jos tavoitteena on rasvanpoltto? Tai kokonaisen treenipäivän pyhittäminen olkapäille jos salille ehtii kahdesti viikossa? Entä jos tavoitteena on kokonaisvaltaisesti vain parantaa kuntoa ja hyvinvointia keski-iän yllätettyä, niin onko levytangolla tempausten tekeminen tekniikan hajoamispisteeseen asti tarkoituksenmukaista, tarpeellista ja riski-hyötysuhteeltaan järkevää? Entä palveleeko laitteesta laitteeseen kiertäminen enää kenenkään tarpeita? Harva käyttää enää salkun kokoisia matkapuhelimia, mutta valitettavasti monella harjoitusmetodit ovat jämähtäneet kyseiselle aikakaudelle…

”Toiminnallisen harjoittelun kolmas sääntö: harjoittelua ei ole sidottu mihinkään yhteen treenimetodiin tai harjoitusvälineeseen, vaan oikeaa tapaa ja välinettä käytetään oikeassa tilanteessa.”
Sekä urheilijoiden että arkiliikkujien harjoitteluun on näihin päiviin asti käytetty pitkälti kolmen eri urheilulajin (!) harjoittelumetodeja: voimannoston, painonnoston ja kehonrakennuksen. Kaikilla kolmella on omat hyvät ja tarpeelliset puolensa, mutta valitettavasti mikään näistä metodeista ei yksinään ei ole suoraan siirrettävissä harjoittelijalle jolla ei ole aikomusta kilpailla näissä lajeissa. Mikään näistä ei myöskään valmista urheilijaa parhaalla mahdollisella tavalla liikkumaan usean lajin vaatimalla tavalla eli moniulotteisesti, vaan ne sisältävät pääosin ylös-alas ja eteen-taakse suunnassa tapahtuvia harjoitteita.
Sama pätee eri välineillä toteutettavaan harjoitteluun. Kahvakuulat, TRX ym. ovat loistavia harjoitusvälineitä ja vain yhtä välinettä käyttämälläkin voi toki päästä hyviin tuloksiin. Kaikilla välineillä on kuitenkin omat etunsa ja heikkoutensa ja jotkin liikkeet vain yksinkertaisesti soveltuvat paremmin tehtäväksi esimerkiksi kahvakuulalla kuin käsipainolla. Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi on todennäköisesti fiksumpaa käyttää aina oikeaa työkalua oikeassa tilanteessa eikä yrittää selvitä kaikesta yhdellä ja samalla välineellä. Jos ainoa työkalusi on vasara, niin kaikki tuppaa näyttämään naulalta…

Sanan toiminnallinen voi mielestäni näiden esimerkkien perusteella korvata yksikertaisesti (ja kliseisesti) sanalla hyvä. Koko termi olisi täysin turha jos nykyinen harjoittelumme ei niin valitettavan usein jopa huonontaisi hyvinvointiamme ja toiminnallisuuttamme. Hyvä harjoittelu ei aiheuta sinulle lisää kipuja tai vammoja, vaan mielummin jopa parantaa niitä. Se vie sinua lähemmäksi juuri omia tavoitteitasi haastaen kaikkia vaadittavia ominaisuuksia siihen parhaiten sopivilla metodeilla ja välineillä. Toiminnallinen vain nyt sattuu olemaan myyvämpi termi kuin hyvä…